P11/P13 leiritunnelmissa Kangasniemellä
Perjantaina 13.10 starttasi kahdeksan henkilöautoa täynnä pelivarusteita ja innokkaita pelimiehiä kohti Kangasniemeä. Kampparien P11/13 aloitti viikonlopun mittaisen syysleirin.
Perjantaista sunnuntaihin kestäneellä leirillä pääpaino oli jääharjoittelussa, mutta yhteishengen kohottamiselle ja muulle oheistoiminalle oli myös varattu aikaa. Kangasniemen jäähallilla käytiin ahkerasti ja jäätunteja kertyikin yhteensä kahdeksan. Leirin majapaikaksi oli valikoitunut Oolrait-Ollin isännöimä Hevosvoimatila Marttilassa.
Leirivahvuus oli 24 peluria ja 7 aikuista. Perjantaina leiri alkoi jääharjoituksella, jonka jälkeen siirryttiin majapaikkaan. Majoitus oli toimiva ja sauna sekä isot oleskelutilat biljardipöydän kera olivat aktiivisessa käytössä leirin aikana. Pojilta saadun välittömän palautteen perusteella huonejakokin meni nappiin.
Leirin suurin, kasvatuksellinen anti osui heti perjantai-iltaan. Majatalon isäntä antoi ennen päivällistä pojille muutamia käytännön ohjeita, kuinka tilalla tulee käyttäytyä ja liikkua. Lopuksi hän totesi, että on yksi asia, josta hän helposti suuttuu, ja se on ruoan tuhlaaminen. ”Eli eiköhän yhteisesti sovita, että ruokaa otetaan sen verran kun jaksetaan syödä!” Kolmen päivän ja kahdeksan aterian aikana ei yhdellekään lautaselle jäänyt ylimääräisiä ruoan tähteitä.
Joukkuepalaveria ja joukkuehengen kohotusta
Perjantai-illan joukkuepalaverin aikana käytiin läpi leirin ohjelma ja leirijoukkueet. Ryhmä oli jaettu kuuteen neljän hengen joukkueeseen. Pojat saivat tehtäväkseen kokoontua leirijoukkueisiin ja ensimmäiseksi keksiä joukkueellensa nimen. Nuorten poikien luovuutta ei voi kuin ihailla, sillä leiriturnauksen joukkueet olivat nuorempien sarjassa Mursulan Murskaajat, Mikkelin Porsaat ja Juustomättö sekä hieman kokeneempien sarjassa BC Pehmis, Voittajat ja Korven Kingit. Päivien aikana puhuttiin myös joukkuehengen merkityksestä ja millaisista asioista se rakentuu. Pojat saivatkin tehtäväkseen miettiä vähintään kaksi sellaista asiaa, joilla voi edistää joukkuehenkeä. Hyviä asioita kertyi pitkä lista, jota jatkotyöstetään syksyn mittaan yhdessä. Etenkin joukkueen nuorimmat Osku, Aatu, Roope ja Kassu olivat aktiivisia kahdeksalla asialla, joista tärkeimpänä tietysti:” Valmentajia pitää totella:”
Leiriturnauksessa joukkueet kisailivat luistelussa, maalinteossa, pienpeleissä, tietokilpailussa ja petankissa. Leiriturnauksen mustana hevosena oli vanhemmista koottu aikuisten joukkue, joka yhden yön väyrystelyn jälkeen sai nimekseen PC Dinot. Kisailun avanneessa luisteluviestissä kävi kieltämättä useammallakin aikuisella mielessä, että olikohan osallistuminen sittenkään oikea ratkaisu, sillä sen verran railakkaasti herrat ottivat tuntumaa jäänpintaan ja kaukalon laitoihin. Ei kai takaperin sirklaaminen voi noin vaikeata olla! Turnaus oli tiukkaakin tiukempi, sillä lopulliset sijoitukset ratkaistiin sunnuntai-aamuna vasta viimeisessä, viidennessä ”lajissa” petankissa. Sarjavoittoihin etenivät tällä kertaa Korven Kingit ja Juustomättö.
Leirin viimeinen jääharjoitus oli varattu ison kentän peleihin, ja sitä varten pojat jaettiin uudelleen neljään joukkueeseen. Peliosuutta pohjustettiin kahdella lyhyellä palaverilla, joissa käytiin läpi puolustamiseen ja hyökkäämiseen liittyviä pelillisiä asioita. Lauantaina vetovastuussa olivat valmentajat ja sunnuntaina ennen harjoitusta joukkueet kokoontuivat vielä keskenään kapteeniensa johdolla yhdessä keskustelemaan ja kertaamaan lauantaina läpikäytyjä asioita. Valmentajien salakuuntelun perusteella joukkueissa todella käytiin läpi pelillisiäkin asioita.
Loppupeleihin riitti kaikilla hyvin intoa ja energiaa. Katsomokommenttien perusteella kentällä nähtiin todella viihdyttävää ja vauhdikasta ”coast to coast” jääpalloa. Kenties väsymyskin alkoi lopussa jo painaa, sillä viimeisessä vaihdossa oli parhaimmillaan viisi kymmenestä pelaajasta samanaikaisesti keräämässä voimiaan jään pinnassa. Leiriltä poistuttiin hymyssä suin samassa kahdeksan auton letkassa.
Teksti: Tero Kumela