Purovirta päätti liigapelit, mutta jääpalloilee jatkossakin
Edustusjoukkueen monivuotinen varakapteeni, pääasiassa sivutukena 16 kauden ajan pääsarjassa yhteensä 292 ottelua (tehoilla 59+43) tahkonnut 34-vuotias Jari Purovirta päätti pääsarjauransa viime kevään pronssiotteluun. Vielä keväällä mielessä oli uran jatkaminen ja ikävuosien puolesta kausia olisi voinut ollut vielä edessä useita, mutta kevään, kesän ja alkusyksyn mittaan kypsyi päätös lopettamisesta.
Aloitin treenaamisen normaaliin tapaan mutta huomasin, että ei vaan löytynyt enää sellaista kipinää ja paloa minkä homma tuolla tasolla vaatii. Kesän ja syksyn mittaan treenaaminen vaihtui erilaiseksi ja rennommaksi, sählyä ja viimeisimpänä sulkapalloa.
Jari on edesmenneen Ilmarisen kentän (paikalla nykyään päiväkoti) kasvatteja, Polvenkorkuisena lähikentällä aloittanut kaveriporukka siirtyi pian Hänskiin ja pitkä matka Antero Leväsen joukkueissa alkoi. Leväsen johdattaessa lahjakkaiden pelimiesten matkaa kohti pääsarjapelejä, syntyi harvinaisen pitkä yhteistyö. Koko uransa Kamppareissa pelannut Purovirta on pelannut koko uransa, pikkujuniorista viimeiseen liigapeliinsä Anteron valmennuksessa. Purovirta on ollut tärkeä osa joukkuetta joka on saavuttanut Kamppareiden seurahistorian kaikki pääsarjamitalit; 2 SM-kultaa, 2 hopeaa ja 3 pronssia.
Kuuden vanhana ja muita pari vuotta nuorempana aloitin Anteron opissa ja 27-28 vuotta mentiin samassa porukassa. Hyvin on tultu juttuun, Anteron auktoriteetti oli hyvä ja myös kasvatuksellinen rooli oli silloin pienempänä tärkeä. Matka on ollut pitkä ja siihen mahtuu paljon. Muistot on pääosin hyviä, ensin tulee tietysti mieleen liigamestaruudet 2012 ja 2015 ja muutkin mitalit, mutta lämmöllä mietin juniorivuosiakin, meillä oli tosi hyvä -86 syntyneiden ikäluokka joka tietysti oli oleellinen osa myös kaveripiiriä. Kampparit on aina ollut upea yhteisö, missä on ollut hienoa olla mukana.
Miltä tuntuu elämä ilman jääpalloa?
Eihän jääpallo ikinä mihinkään tule jäämään, pelaaminen Suomisarja-porukan mukana tuntuu nyt mukavalta ja sopivalta minulle. Liigapelit seurataan tavalla tai toisella varmasti, joko katsomossa tai Kari Nuolingon suoratoistoista. Aktiivipelaamisen oheen on tullut enemmän muutakin urheilua ja toki nyt jää töiden jälkeen enemmän aikaa lähipiirille ja monipuolisille harrastuksille. On taas ehtinyt panostamaan kitaransoittoonkin.
Värikkäitä valmentajia kaivataan aina lankulle, kiinnostaisiko?
Sitä on jo joskus pyöritelty mielessä, samoin kuin erotuomarihommaakin, mutta en ole kyllä varma olisiko se ollenkaan järkevää… Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomisarja on mulle oikea vaihtoehto, pelaaminen on mukavaa ja tutussa, hyvässä porukassa nauttii pelaamisesta. Toivottavasti päästään pelaamaan pelejäkin jossain vaiheessa.
Kampparit ja jääpalloväki kiittää Jaria pitkästä urasta ja hienoista hetkistä matkan varrella! Hänskissä nähdään.
Teksti ja kuva: Lauri Tikanoja